ninnu.net

Olo on kuin saksalaisella turistilla, kun lappaan eväsrasiaan pyttipannua ruokajonossa. Eväsrasia, mikä loistava keksintö. Kyseinen ruoka ei ole minua itseäni varten vaan Sellaa.

Sella sulatti sydämmet jo heti tulopäivänä. Bussissa ihmiset olivat kiinnostuneita tästä karvakaverista, mutta koskea ei kukaan uskaltanut. Sisäänkirjautumisen yhteydessä Hömppä Lömppä sai jo rapsutuksia, joita on sadellut pitkin kurssia.

Syy miksi lappasin koiralleni, alias Tyyppi Pyypille, pyttipannua oli yksinkertainen; oletan liikaa asioita. Tämä on paha tapa ja aiheuttaa minulle monesti päänvaivaa. Oletan aina, että asiat oikeasti tässä maassa toimivat. Ei toimi.

Tällä kertaa oletin, että koska Raseborg opistolle saa tuoda lemmikkieläimen ja siitä on ilmoitettu etukäteen, niin olisi kahviossa myynnissä koiranruoka. Haa haa eipäs ollut.

Lähin kaupaa on Karjaalla, jonne on 8 km matka. Minulla ei tietysti ole autoa, eikä edes ajakorttia, joten tämä vaihtoehto on unehdettu. Hetken matkaa kyllä mietin käveleväni sinne Sella Bellan kanssa, mutta hautasin sen ajatuksen nopeati.

Epätoivoisena tutkiskelin kahvion myyntituotteita, huomatakseni vain, ettei siellä ole mitään mitä voisin ostaa Hauva Vauvalle. Oli ainoastaan yksi asia mitä voisin tehdä ja se oli ryhtyä matkimaan saksalaisia turisteja. Ruuan talteenotto hävetti aluksi, mutta kun kurssitoverini kehuivat ideaani ja sain vahvistusta toiminnalleni.

Loppu hyvin, kaikki hyvin, kiitos saksalaisturistien esimerkillisen ja ovelan toiminnan.

Sellan monta lempinimeä: Sella Bella, Hömppä Lömppä, Tyyppi Pyyppi, Söpö Höpö, Hassu Passu ja Ihana Pihana.